Puoliväli

Puoliväli saavutettu parturi-kampaajan opinnoissa ja miten nopeasti tämä aika onkaan vierähtänyt. Tarkoitus oli tässä tämän lukuvuoden viimeisessä blogipostauksessa pohtia mitä kaikkea sitä onkaan oppinut tänä aikana. Ja vastaus siihen on, että mitä en olisi. Ennen kouluun tuloa olin jo ollut muutaman kuukauden oppimassa parturi-kampaajien jokapäiväiseen liiketyöhön ihan työpaikan kautta, mutta enhän siellä päässyt kuin raapaisemaan pintaa. Kaikki itse kädentaidot mitä kampaaja työssään tarvii, puuttuivat minulta lähes täysin. Elikkä kun koulu viime elokuussa alkoi, lähdin liikkeelle melkein nollasta.
  Vuoden ensimmäinen jakso keskittyi täysin leikkaamiseen. Ostimme kolme harjoituspäätä ja siitä lähtikin sitten päivittäinen armoton harjoittelu. Kumminkin vaikka harjoittelua oli älyttömästi, tuntui etten millään päässyt vauhtiin; olin jatkuvasti viimeinen, erittäin epävarma omasta kädenjäljestä ja muutenkin tilanne tuntui toivottomalta että tulisinko koskaan oppimaan näitä asioita. Seuraavassa jaksossa pääsimmekin hiustenhoitoon, joka tuntui itselle luontevammalta. Haastavan käytännönläheisen jakson jälkeen oli ihanaa päästä teorian pariin, ja jakso tuntuikin lastenleikiltä. Kolmas jakso alkoikin sitten kahden viikon työharjoittelu rupeamalla. Työpaikka oli itselle tuttu joten pääsin samantien harjoittelemaan, tokikin omilla asiakkailla.
 Tätä kahden viikon ajanjaksoa muistellen voinkin kertoa suurimman ahaa-elämyksen itselläni, joka muutti opiskelujeni suunnan. Tätä ennen siis olin varsinkin leikkaamisen kanssa tuskastellut ja olin jopa alkanut epäröimään alan valintaani, mutta varsinkin työpaikkaohjaajani Kristan neuvojen avulla pääsin suurimpien ongelmieni yli ja jokapäiväisellä harjoittelulla, leikkaaminen alkoikin sujumaan!
  Parin viikon työssäoppimisen jälkeen, alkoi koulussakin asiakaspalvelun pitäminen ja kauan odotettu värjäyskurssi. Asiakaspalvelua ja täysin tuntemattomien asiakkaiden tekeminen jännitti äärettömän paljon, muistan stressanneeni asiaa viikko tolkulla. Nyt kun asiaa jälkeenpäin miettii, asian pelottaminen vaikuttaa naurettavalta, aspipäivistä nimittäin on ainakin itselleni tullut niitä lemppareita! Hiusten värjääminenkin on itseltäni sujunut ilman suurumpia ongelmia, ymmärrän logiikan sen takana, ja osaan jo mielestäni hyvin tehdä värjäyssuunnitelmia ja toteuttaa niitä. Ainut mikä värjäämisessä taidoissani uupuu on ehkä nämä hieman erilaiset värjäykset, jossa leikitään muodoilla yms.
   Parin värjäyskurssin jälkeen, alkoikin kauhistukseni permanenttikurssi. Ja jos jokin asia itsellä vielä on pielessä, on rullaaminen. Itse teoria ja kemia permanentin suhteen on kyllä hallussa, mutta rullatessa tuntuu että minulla on kaksi vasenta kättä. Tämä on siis asia mihin erityisesti haluan ensi vuonna kiinnittää huomiota. Permiksien jälkeen päästiinkin kampauksiin ja ehostamiseen, ja valitettavasti tämä kauan odotettu kurssi jäi pettymykseksi. Ja tiedän, että tähän syynä on ajanpuute. Tuntui että lukuvuoden viimeisessä jaksossa kaikki aika meni kaikkeen muuhun ja varsinkin kun myös kampauksien kanssa tarvitsisin harjoitusta, tämä jäi harmittamaan. Mutta toivottavasti ensi vuonna pääsisimme sitten kampauksissa tekemään vähän enemmän!

Tässä siis erittäin lyhkäisesti kulunut vuosi. Tiivistettynä siis mitä olen oppinut: IHAN KAIKKEA
Leikkaamisen perusteet, hiusten hoidosta niiden rakenteeseen ja miten millainenkin hius käyttäytyy, perus värjäystekniikat ja kemian värjäämisen taustalla, permanentit (ainakin melkein) ja enemmän kampauksista ja ehostamisesta mitä tiesin etukäteen. Myöskin se että miten toimitaan asiakkaiden kanssa ja myöskin miten tulla loistavaksi parturi-kampaajaksi. Eli näin kun puolivälissä ollaan, tuntuu että olen puoliväliin nähden oppinut sen mitä minun olisikin pitänyt oppia tässä ajassa. Tuntuu että nyt minulla on perustaito hallussa ja tästä voi ensi vuonna lähteä ehkä yksilöllisemmin jatkamaan opintoja ensi syksynä. Ja jos näin henkilökohtaisesti mietin omia tavoitteita ja toiveitani ensi lukuvuodeksi niin niitäkin on monia. Tärkein minulla olisi varmaankin kumminkin leikkaaminen. Perustaito on hallussa, mutta nyt olisi mukavaa päästä opettelemaan niitä yksityiskohtia, niitä pieniä viilauksia millä leikkauksesta saadaan todellakin onnistunut. Myös se teoria sen takana mikä sopii kellekin olisi hienoa pystyä ymmärtämään. Toinen päätavoite on permanentin rullaus, ja sen tekeminen hyvin. Kolmantena aikojen viilaus; olisi hienoa jos pääsisi jo hieman lähemmäs niitä aikoja mitä ammattilaiset käyttävät liiketyössä. Ja kun nämä asiat olisin oppinut voisin jo pitää itseäni pätevänä työelämään. Sitten tietenkin kun silmä ja tietämys ajan kanssa harjaantuvat voisin kuvitella jo olevani ihan pätevä ammattilainen :)
Innolla olen nyt  siis lähdössä kesälomille, mutta ainakaan ei ole ahdistusta rinnassa kesän jälkeen saapuvasta syksystä ja opintojen jatkumisesta!